Ei mitään lisättävää :)

Varsinkin seuraavasta olen erittäin samaa mieltä Juhon kanssa:
''Oli olo, että oikeasti kuului -- henkilökuntaan.'' Kaikki nekin työntekijät joiden päivään ilmestyin yllättäen, ottivat minut hyvin vastaan ja kertoivat työstään ihanan monipuolisesti.

Eli oikein suuret kiitokset kaikille jotka esittelivät työtään. Ja tietenkin; Nauttikaa kesästä, olipa sitten loma tai ei :)

Ohi on

Siinä se sitten oli! Kesätyöt Carealla loppuvat tänään. Outoa, miten nopeasti kesäkuu on mennyt ohi...
     Vähän jännitti alkuun tulla tänne, en ollut ikinä ennen ollut kesätöissä. En ollut myöskään ennen pitänyt blogia. Kaikki työntekijät olivat kuitenkin alusta alkaen hyvin ystävällisiä, auttoivat tarvittaessa ja kertoivat asioista selkeästi. Oli olo, että oikeasti kuului sairaalan henkilökuntaan.
     Kuukauden aikana olen tavannut monia sairaalan työntekijöitä, vieraillut eri osastoilla ja yksiköissä, käynyt sairaalan katolla, ollut mukana Carea-sairaala hankkeen työryhmien kokouksissa sekä kuvannut ja kirjoittanut järjettömän paljon. Minulla on nyt paljon selkeämpi kuva sairaalasta ja sen toiminnasta. Työni on ollut todella antoisaa ja monipuolista. Täällä on ollut todella kiinnostavaa ja mukavaa työskennellä! Jos voisin, hakisin tätä paikkaa ensi kesänäkin.

     Isot kiitokset aivan kaikille, jotka tutustumiskäynneilläni näyttivät paikkoja ja kertoivat osastojen ja yksiköiden toiminnasta. Kiitos myös kaikille Carea-sairaala hanketta esitelleille ja erityiskiitokset työnantajilleni Taru Saarelaiselle ja Pia Rantamäelle. Kiitokset myös toimistopalvelujen väelle, joka tuli tutuksi työjaksoni aikana sekä kiitos Tove Ikoselle, joka auttoi minut alkuun blogin pidossa. Erikseen kiitän myös Miraa, joka kanssani piti Carean kesäblogin toiminnassa.

     Kaikille tätä lukeville, jotka eivät tiedä mistä hakisivat kesätöitä, suosittelen ehdottomasti Careaa. Kesätyöntekijät otetaan täällä hyvin huomioon, heitä ohjataan hyvin ja he saavat olla mukana oikeissa työtehtävissä ja toimenpiteissä. Kuten aiemmin sanoin, täällä tuntee kuuluvansa muiden työntekijöiden joukkoon.

 Nyt on joka tapauksessa aika jättää työasiat taakse ja lähteä lomailemaan. Toivotan oikein hyvää kesän jatkoa koko KOKSin väelle ja työniloa heinäkuussa tänne tuleville nuorille :)

    
    
    

Laitoshoidosta tuettuun asumiseen

Ilmiö laitoshoidon vähentämisestä on valtakunnallinen ja niinpä myös Carea uudistaa jatkuvasti erityisryhmille suunnattuja asumispalvelujaan. Uusimpia asumisyksiköitä ovat Kuntorinne 1 sekä Maununniityt 1 ja 2. Näistä ensimmäisenä ovensa avasi Maununniitty 1, joka sijaitsee Kuusaalla, hieman erillään sosiaalipalveluiden asumisyksiköiden ryhmittymästä Pohjankorventien ympäristössä. Kuntorinne 1 aloitti toimintansa vasta heinäkuussa 2013, ja on siten uusin.

Kuntorinne on avohuollon ryhmäkoti, eli siellä asiakkaat saavat omat huoneensa (sis.wc:t), mutta heillä on yhteiset pesutilat ja keittiö. Useimmat asukkaat viettävät mieluiten päivänsä yhteisissä tiloissa seurustellen silloin kun heillä ei ole erityistä päiväohjelmaa. Koska lähes kaikki Kuntorinteen asukkaat ovat fyysisesti melko vaikeavammaisia, tarvitsevat he paljon apua arkisissa toimissaan kuten pukeutumisessa ja ruokailussa.

Kuntorinne 1 on ristinmuotoinen rakennus joka on jaettu kolmeen
 viiden asukkaan 'soluun'.

Kuntorinteen asumisenohjaajat huolehtivat asukkaiden perustarpeista; hygieniasta, ravinnosta, unesta.. pitkälti heidän puolestaan. Siksi työntekijöillä onkin paljon tehtävää 15:n asukkaan ryhmäkodissa. Ohjaajia on paikalla ympäri vuorokauden, jotta apua olisi aina saatavilla. Asumisenohjaajien työhön kuuluvat hoivan ja tuen lisäksi monet erilaiset ''kotityöt'' kuten tiskit ja ruokatilaukset sekä kuljetuksista ja kirjaamisesta huolehtiminen.

Päivä pyörähtää käyntiin jo aamuyöstä, kun yövuoron työntekijä, yökkö, laittaa puuron keittymään. Siten se on ajoissa valmista, jotta aamuvuoron työntekijät voivat aloittaa aamupalan tarjoilun ensimmäisten asukkaiden herätessä. Eniten työtä on juuri aamuisin, sillä osalla asukkaista on sovittuja menoja jo aikaisin ja ennen sitä tulee syödä aamiaista, peseytyä, pukeutua sekä huolehtia tarvittavat välineet mukaan. Ja koska jotkin aamut ovat huonompia kuin toiset, pitää aikaa olla riittävästi niidenkin varalle. Kun aamurutiinit on saatu päätökseen, tuleekin jo lounasta kuljettava ruoka-auto ja kello on 11. Seuraavaksi asukkaat kerätään ruokailemaan yhdessä. Annokset tehdään valmiiksi jokaiselle henkilökohtaisesti, sillä kaikilla asukkailla on omat mieltymyksensä. Ruokailussa pienimmätkin toiveet on otettu toteutettavuuden rajoissa huomioon.  Esimerkiksi jos ruokana on perunamuusia, ja yksittäinen asukas ei pidä siitä, niin hänelle toimitetaan keitettyjä perunoita muusin sijasta.

Lounaan jälkeen toiminta on pääasiassa joko oleskelua yhteisissä tiloissa, päivätorkut omassa huoneessa. Joillain asukkailla on tässä välissä myös fysioterapeutin tmv.:n kanssa sovittu tapaaminen.

Kuntorinteessä minulle oli haastavaa kommunikoida asukkaiden kanssa, sillä en ymmärtänyt suurinta osaa heidän eleistään. Ohjaajat kuitenkin osasivat tulkata sujuvasti erilaisia äännähdyksiä, ilmeitä ja käsimerkkejä, jotka tarkoittivat milloin mitäkin; ei olikin kyllä ja niin edelleen.. Opittujen kommunikointitapojen avulla asukkaat saivat käyttää omaa päätösvaltaansa arkisissa tilanteissa, esimerkiksi valitsemalla vaatteensa itse. Oli hienoa nähdä kuinka asukas tuli tyytyväiseksi tultuaan ymmärretyksi. Mieleenpainuvin seikka oli asukkaan sauna-päivä, josta hän näytti nauttivan eikä olisi halunnut tulla pois suihkusta ollenkaan :)

Kullakin asukkaalla on omat saunavuoronsa.

Maununniitty on 16-paikkainen kehitysvammaisille tarkoitettu asuntoryhmä, joka on kuin rivitalo, jossa on yhteinen keittiö ja oleskelutiloja omien asuntojen lisäksi. Maununniityssä asukkaat ovat toimekkaita ja osa heistä tekee aterioitaankin itse omissa keittiöissään. Kaikki asukkaat käyvät joissain päivätoiminnoissa, osalla töitä ja lopuilla muuta ohjelmaa. Niinpä aamulla 7-8 aikaan yhteisessä keittiössä käy melkoinen kuhina, kun asukkaat valmistautuvat päivän ohjelmiinsa. Jotkut asukkaat huolehtivat itse heräämisestään ja töihin lähdöstään. Asumisyksikössä tukea on saatavilla ympärivuorokautisesti .

Maununniityssä asiakkailla on omat asuntonsa, joita vuokraavat, joten niihin kulkemisten osalta toimitaan kuin missä tahansa rivitalossa; oveen koputetaan tai soitaan ovikelloa. Asukkaat saavat myös sisustaa asuntonsa makunsa mukaan, sen huomasi useimpien asuntojen värikkäästä tyylistä, eikä laitosmaisuudesta ollut tietoakaan. Asumisyksikössä asuvat henkilöt saavat vapaasti pyytää vierailijoita luokseen sekä tehdä vastavierailuja omien kykyjensä mukaan. Maununniityssä asukkaat ovat sellaisessa fyysisessä kunnossa, että he voivat liikkua itsenäisesti ainakin jonkin verran ja itsenäisimmät asukkaat tekevät omia retkiään pitkälti silloin kun huvittaa. 

Maununniityssä asuvia kannustetaan harkitsemaan oman vuokra-asunnon hankkimista, mikäli sen katsotaan olevan asukkaalle mahdollista. Ensimmäisenä oman asunnon hankkimiseen valmentavaan kokeiluun pääsi eräs Maununniityn entinen asukas. Hänen huomattiin olevan melko kyvykäs huolehtimaan omasta työssä käymisestään, terveydestään ja taloudenpidostaan, joten hänelle ehdotettiin oman tukiasunnon hankkimista.

Tukiasuntoja on Kuusaan keskustan läheisyydessä, ja niiden asukkaille vuokranantajana toimii kuntayhtymä. Näihin kerrostaloasuntoihin on saatavilla joitain samoja tukipalveluja kuin muihinkin asumisyksiköihin, minkä lisäksi asukkaiden luona käydään säännöllisesti tukikäynneillä varmistamassa että kaikki sujuu suunnitellusti. Tarpeen mukaan asukkaita ohjataan kodinhoitoon ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa, palveluiden käytössä sekä ohjataan vapaa-ajan harrastuksiin.

Henkilö on asunut nyt vajaan vuoden omassa tukiasunnossaan, jossa hän nykyään elää elämäänsä kuten missä tahansa muussakin vuokra-asunnossa. Maununniityn asumisenohjaajat ovat erityisen ylpeitä hänen pärjäämisestä omillaan, sillä hän on samalla toiminut rohakaisevana esimerkkinä muillekin tuettua asumista harkitseville. Itse asukas kertoo viihtyvänsä nykyisessä asunnossaan, koska hän saa itse päättää vapaa-ajastaan. Samalla vapaa-aika on myös suurin ongelma, sillä välillä tuntuu ettei oikein ole tekemistä. Onneksi myös entiset asukkaat saavat edelleen vierailla Maununiityssä, sillä siellä on mukava käydä moikkaamassa tuttuja silloin tällöin. 

Maununnniitty 1 on ∟:n muotoinen rakennus, joka on jaettu B- ja C-siipeen.

Yhteisen olohuoneen jatkeena on myös biljardihuone, joka oli tänäkin aamuna käytössä.

Kyytiä odotellessa voi istahtaa lukemaan päivän lehden.

Puheesta tekstiksi

Potilas saapuu sairaalaan, käy toimenpiteessä, lääkäri tekee sanelun potilaasta Efficaan, mutta entä sitten? Mitä sanelulle tapahtuu?

 

Se lähetetään digitaalisesti toimistopalveluiden tekstinkäsittelyyn, jossa kävin vierailulla. Tekstinkäsittely toimii KOKSin alueella olevassa D-talossa, viidennessä huoneistossa. Toiminta keskitettiin sinne täysin vuonna 2008. Sitä ennen tekstinkäsittely toimi osittain muuallakin sairaalassa.

 

Satuin paikalle juuri kahvitauon aikaan. Työntekijäkuntaa tekstinkäsittelyssä on noin parinkymmenen hengen verran. Kesä-aikaan työntekijöitä on vähemmän lomien vuoksi. Suurin osa tekstinkäsittelijöistä työskentelee aamuvuorossa ja iltavuorossa heitä on kaksi tai kolme. Öisin siellä ei ole toimintaa. Tekstinkäsittely pyörii viikonloppuisin muutaman työntekijän voimalla.

 

 

 

Mika ja Marjo työssään. Kellään tekstinkäsittelijällä ei ole omaa erityisalaansa jonka saneluja he purkavat, vaan kaikki kirjoittavat kaikkien erikoissairaanhoidon alojen lääkärien saneluja. Sain itsekin hieman kuunnella erästä sanelua joka oli juuri työn alla.

Miten tekstinkäsittelijän ammattitulee muuttumaan mm. puheentunnistusteknologian kehityksen myötä?

 

Tekstinkäsittelyyn lähetetyt sanelut ilmestyvät työntekijöiden tietokoneille. Saneluista ensimmäisinä puretaan kiireellisimmät ja kaikki loput saapumisjärjestyksessä. Työntekijät kuuntelevat sanelua kuulokkeilla ja samalla he kirjoittavat kuulemaansa valmiille lomakepohjille. Kun purku on valmis, sanelusta lähetetään viesti yksikköön tai lääkärille, tai se poistetaan. Kirjoitettu sanelu voidaan aina avata ja tarkistaa uudelleen jos on tarve. Loogisesti potilaiden määrä määrää saneluiden määrän. Tarkkaa määrää on siis hankala sanoa kovin vaihtelevien potilasmäärien vuoksi, joskin perjantaisin on yleensä "hiljaisempi" päivä.

 

Työntekijöiden huoneet ovat aika tavallisen näköisiä. Lattialla näkyvällä polkimella voidaan saneluita kelata eteen- ja taaksepäin niitä kuunneltaessa.

 

 

KOKSin tekstinkäsittelijät työskentelevät palveluesimies Jaana Pellaksen alaisuudessa.

 

Tekstinkäsittely on kehittynyt huomattavasti sitten sairaalan perustamisen. Alun perin lääkäreiden sanelut kirjoitettiin käsin paperille. Tämän jälkeen siirryttiin kirjoituskoneisiin, joka sekin oli hyvin manuaalista nykypäivään verrattuna. Vasta nyt parinkymmenen vuoden sisällä on siirrytty käyttämään tietokonetta sanelun purkuun.

Myös se, mille sanellaan on muuttunut vuosien saatossa. Alunperin ääni tallentui lp-levyille, jonka jälkeen siirryttiin kasettien käyttöön. Ja nyt sanelu voidaan tallentaa ja lähettää eteenpäin täysin digitaalisesti.

Nykyisten sanelukapuloiden tilalle on kaavailtu uutta menetelmää, nimittäin älypuhelinta. Niiden äänen tarkasti tallentavat ja toistavat mikrofonit kun ovat hyvin kehittyneitä. Se myös helpottaisi lääkäreiden työtä, sillä heidän ei tarvitsisi joka kerta hakeutua työasemalle tekemään sanelua.

 

Saa nähdä, miten kaikki tulevaisuudessa tapahtuu...

 

 

 

Tukea hoidon ohella

Kymenlaakson keskussairaala on keskittynyt "fyysisten" ongelmien hoitoon ja kehon tauteihin, mutta myös mielen terveenä pysyminen kaiken ohella on tärkeää. KOKSissa on sitä varten oma yksikkönsä, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, joka lyhennetään usein "Ylpsy".
     Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka ei ole ns. avoin poliklinikka, vaan siellä otetaan vastaan vain KOKSin omia potilaita. Heidän tarvitessa apua jossakin henkisesti vaikeassa tilanteessa, he saavat lähetteen Ylpsylle jossa he saavat tilansa mukaista hoitoa. Tarvittaessa apua voidaan tuoda potilaan osastolle. Poliklinikka on konsultoiva, ei päivystävä. Sinne ei siis voi vain marssia hoitoon, vaikka jotkut potilaat niin erehtyvätkin tekemään. Se on myös auki vain virka-aikaan.
    Henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä psykiatri ja kolme sairaanhoitajaa, psykologi sekä osastonsihteeri. Tämän hetkinen psykiatri työskentelee kaksi viikkoa kuukaudesta ja syksyllä hänen tilallaan aloittaa kokopäiväisesti työskentelevä psykiatri. Joinakin viikonpäivinä paikalla on korvaavia lääkäreitä. Poliklinikan hallinnollinen ylilääkäri työskentelee KYPSissä, kuten myös osastonhoitaja.
     Potilaiden päivittäinen määrä vaihtelee jonkin verran, mutta he saapuvat hoitoon aika tasaisesti pitkin päivää. Korkein määrä päivässä on yleensä seitsemän potilasta. Eniten Ylpsyllä käy nuoria aikuisia.
     Lääkärit tekevät osastolla arvion potilaan mielentilasta ja psykiatrisen hoidon tarpeesta. Syitä saada lähete Ylpsylle ovat itsemurhayritykset, masennus, alkoholin ja huumeiden riistäytynyt käyttö, agressiivisuus ja muut käytöshäiriöt, sekä erilaiset kriisitilanteet. Vakava sairaus, kuten syöpä, on myös syy tulla psykiatriseen hoitoon. Syöpäpotilaita käykin Ylpsyllä melko paljon. Halutessaan he voivat saada tukikeskustelua mm. säde- tai sytostaattihoidossa ollessaan.
     KOKSin yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla hoidetaan vain täysi-ikäisiä potilaita. Alle 18-vuotiaat KOKSiin tulevat henkilöt, jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa saavat lähetteen Kotkansaarelle lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai Kouvolaan KYPSiin asuinpaikasta riippuen.

 

Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka sijaitsee KOKSin laajennusosassa, pohjakerroksessa, keuhko- ja sydänpoliklinikan vieressä.

 

 

Paikka ei ole kovin iso, kokonaisuudessaan se on tämä käytävä huoneineen. Oikealla on psykiatrin, psykologin, sairaanhoitajien sekä sosiaalityöntekijöiden huoneet. Käytävän vasemmalla puolella on taukohuone.

 

 

Kaikkien työhuoneiden asettelu on samanlainen; työntekijän oma piste ja nojatuolit potilaiden kanssa keskustelua varten.

 

Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla potilaiden hoito painottuu keskusteluun, mutta muitakin hoitomuotoja toki käytetään. Psykologilla esimerkiksi on omia hoitokeinoja, kuten traumaterapioita. Hän tekee myös kipu- ja kuntoutuspoliklinikan potilaille työkykyarvioita.

Lääkkeitä käytetään myös hoidossa; on mm. ahdistus-, masennus-, nukahtamis- ja psykoosilääkkeitä. Lääkärit hoitavat lääkkeiden jakamisen tällä poliklinikalla, eivät sairaanhoitajat.

 

On varmaan aika selvää, että uusi sairaala tulee vaikuttamaan myös Yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan. Tilat uudistuvat, ja psykososiaalinen päivystys aloittaa toimintansa ja toimintamalli muuttuu muutenkin. Lähiaikoinakin on jo tulossa hieman uudistusta, nimittäin päivystysosastolla aloittaa päivystävä psykiatrinen sairaanhoitaja. Työtehtävään haetaan neljää sairaanhoitajaa, jotta heitä olisi koko viikon ajan töissä.

 

Psykiatrisessa työssä työskenteleminen voi toisinaan olla vähän raskasta, sillä potilaiden ongelmat voivat olla rajujakin. Se onkin luonnekysymys, kuinka hyvin työ itselle sopii. Toisen henkisen hyvinvoinnin edistämisestä tuleva olo on kuitenkin varmaan hyvin palkitsevaa, kuten kaikki muukin auttaminen terveydenhuollossa.

 

 

 

 

 

Työelämän taitoja opettelemassa

''Tuettua työtoimintaa järjestetään henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Toiminnassa asiakkaille järjestetään työnkaltaista toimintaa, jonka tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentuminen.

Työtoiminnan tarkoituksena on ohjata työntekijöitä osallistumaan sekä sopeutumaan ryhmätoimintaan ja yhteiskuntaan mahdollisimman luontevassa ympäristössä. Toiminta tarjoaa työtehtäviä, toimintaa ja virkistystä osallistumisen ja oman tekemisen kautta. Työtoiminnassa kartoitetaan ja arvioidaan työntekijän työtaitoja ja -kykyä, sekä mahdollisuuksia avo- tai tuettuun työhön.

Tuettu työtoiminta sisältää muun muassa puutarhan ja ulkoalueiden hoitoon ja kädentaitoihin liittyviä töitä, erilaisia alihankintatöitä sekä avustajatehtäviä keittiö- tai hoiva-alalta.''

(lähde)

Yllä lyhyt selostus toimintapalveluiden työtoiminnasta, jonka tarkoituksena on kehittää Sosiaalipalveluiden asiakkaita eli 'työntekijöitä' niin fyysisissä kuin sosiaalisissakin työskentely-taidoissa. Työtoiminta on siis kevyehköä työtä, joko ulko- tai sisätiloissa sään ja työtehtävien mukaan. Osa työtoiminnan palveluita käyttävistä asiakkaista käyttää myös asumispalveluja eli asuu sospan (=Sosiaalipalveluiden) alueella, kun taas osa työntekijöistä asuu muualla joko itsenäisesti tai tuetusti. Toimintapalvelujen työt tehdään pääosin sospan alueella, ja työ voi sisältää esimerkiksi nurmikonleikkuuta, käsitöitä, pahvien kierrätystä, muutto- tai kuljetustöitä...  

Tällä kertaa ohjelmassa oli muuttotöitä, sillä kangaspuut, jotka ulkotyöryhmä oli vasta syksyllä varastoinut toiseen paikkaan, kaipasivat taas siirtoa. Aamu alkoi kahvittelulla, minkä jälkeen suoritettiin työnjako ja lähdettiin matkaan. Ryhmä jaettiin kahteen, jolloin puolet lähtivät lastaamaan kuormaa ja puolet vastaanottamaan kangaspuita sekä kantamaan niitä uuteen varastoonsa.

Kuusaalla Sospan alueella olevassa työtoiminnan pisteessä työtä organisoimassa oli yksi ohjaaja, joka jakoi tehtävät ja opasti aina tarvittaessa. Ohjaajan työhön kuuluu myös pakollisia toimistotöitä, joista huolehditaan mm. työntekijöiden pitäessä puolentoista tunnin ruokataukoaan. Hänen lisäkseen ''työnjohtajina'' toimivat myös kaksi tekniikan puolen osaajaa, jotka muun muassa ohjasivat lastaamisessa ja ajoivat kuormat autolla Jukolasta Carea-koululle.

Ammattina ohjaajan työ on monipuolista, sillä jokainen päivä on hieman erilainen ja suunnitelmia voidaan joutua muuttamaan vielä päivän mittaankin. Työssä vaaditaan kykyä tulkita asiakkaiden joskus erikoisiakin eleitä ja ilmeitä sekä taitoa organisoida työtehtävät näiden tulkintojen perusteella niin, että jokainen saadaan ohjattua itselle sopivimpaan tehtävään. Näin työpäivät ovat mukavan haastavia ja mielenkiinto pysyy yllä. Ohjaajan tulee myös olla koko ajan valppaana, jotta asiakkaiden kehitystä työtoiminnan aikana voidaan seurata.

Kuusaalla sospan työtoiminnassa ohjaajana aloitti viime syksynä Tarja Halme. Työssään hän on pitänyt nimenomaan sen vaihtelevuudesta ja vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa. Myös työntekijöiden mielestä Halme on sopivan reilu ''pomo'' ja että hän osaa neuvoa hyvin.

Koska vanha ja laitosmainen rakennus, Jukola, puretaan niin
ulkotyöryhmä haki sinne varastoidut kangaspuut parempaan talteen
 Carea-koulun varastoon.

Loppupään kuormissa osat olivat pienempiä ja jonoakin autolle syntyi välillä.

Yhteensä yhdeksät kangaspuut veivät yllättävän paljon tilaa varastosta.

Modernia asiointia Careassa

Postauksissa on puhuttu jonkin verran asiakaspalvelun kehittämistä sähköiseksi itsepalveluksi, joten sitä olisi varmaan hyvä hieman selventää.
Carealla on jo joitakin uusia menetelmiä käytössä, kuten itseilmoittautuminen, tekstiviestipalvelut, sekä viime vuosina käyttöön otetut monet sähköiset lomakkeet:

 

 

Kirurgian puolella esitiedoille on oma järjestelmä, johon potilaat pääsevät ja  kirjautuvat heille annetun linkin kautta. Näin he voivat täyttää toimenpiteeseen vaadittavat tiedot sähköiseen lomakkeeseen.

 

Ilmoittautuminen hoitoon on mahdollista myös Hyviksen kautta, kun on kirjautunut asiakkaaksi. Se on täysin omaehtoista. Esimerkiksi ensimmäisen raskausajan ultraäänitutkimukseen menevät naiset täyttävät sivulla lomakkeen, jolloin kätilöt äitiyspoliklinikalla tietävät enemmän potilaasta tämän paikalle saapuessa.

On myös toinen omaehtoinen lomake, nimittäin sairauskertomusten kopiot. Carealla hoidossa olleet voivat siis pyytää käynnistä tekstikopion, jonka voi myös saada sähköisesti Hyviksen kautta. Tämä tapa voi olla turvallisempi kuin perinteinen paperinen kertomus.

Sisätaudeilla on käytössä ammattilaisen lähettämä sisätautinen lomake, jonka potilas ottaa vastaan ja täyttää esimerkiksi sydämen varjoainetutkimukseen tullessaan.  

Sähköisten lomakkeiden lisäksi Carealla on käytössään turvallinen viestinvälitys. Se tarkoittaa sähköpostien kaltaisten viestin lähettelyä asiakkaan ja yksittäisen työntekijän tai asiakkaan ja kokonaisen hoitotiimin välillä. Tätä kautta asiakkaat voivat selvittää esimerkiksi unohtuneen ajanvarauksen. Menetelmää on myös hyvä vaihtoehto esimerkiksi kuulovammaisille tai puhevaikeuksista kärsiville, joille puhelut voivat olla hankala tapa asioida.

Sähköisiin palveluihin kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai mobiilitunnistautumisella.

 

Asiakkaat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä sähköiseen asiointiin;
Lomaketiedot toimenpiteitä varten voi täyttää jo kotona ja oman hoitoajan saa kätevästi selville missä tahansa paikassa jossa on internetyhteys.
Sähköistä asiointia pyritään käyttämään paljon, sillä se on nopeaa ja helppoa kun siihen on tottunut. Palveluja halutaan viedä tulevaisuudessa muuallekin.

Asiakkaat kuitenkin valitsevat itse tapansa asioida Careassa. Kaikilla ei välttämättä edes ole mahdollisuutta uusiin menetelmiin. Jotkut (lähinnä ikäihmiset) eivät esimerkiksi omista tietokonetta. Perinteinenkin asiointi onnistuu siis tarvittaessa.

Kaikkia näitä palveluja ja niihin liittyviä asioita hoitaa projektikoordinaattori Päivi Asikainen, joka minulle tästä kaikesta kertoikin. Hänen työnkuvaansa kuuluu palvelujen käyttöön kouluttaminen, opastus ja neuvominen ongelmatilanteissa, lomakkeiden ja toimintamallien rakentaminen yhdessä yksiköiden kanssa sekä palveluiden markkinointi. Hyviksen sisällön tuottaminen on Päivin sekä Satu Parviaisen vastuulla.

 

 

Hyvis - terveyttä ja hyvinvointia

Mikä on Hyvis?

Hyvis on internetsivu, josta ihmiset voivat lukea luotettavaa ammattilaisten tarkastamaa tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Sivulta löytyy monien eri terveydenhuollon ammattilaisten, kuten fysioterapeuttien ja psykiatrien, kirjoittamia blogeja ja kolumneja esimerkiksi terveellisestä ruokavaliosta tai unen tarpeesta, sekä paljon muustakin. Siellä on myös terveyskirjasto josta voi lukea tietoa erilaisista sairauksista ja vaivoista. Ravitsemusasioita varten sivulla on Kysy ravitsemusterapautilta-osio. Hyviksen avulla oman terveyden seuraaminen ja tutkiminen on yksinkertaista ja kätevää.
     Hyvis on jaettu kuudelle eri alueelle (Etelä-karjala, Etelä-Savo, Itä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso ja Päijät-Häme). Niiden omissa osioissa lukee alueen ajankohtaisia terveydenhuoltoon liittyviä tapahtumia, ilmoituksia ja puhelinnumeroita. Osiot on myös jaettu eri ikäluokille, jolloin omaan elämänvaiheeseen liittyvien asioiden selvittäminen on helpompaa. Osa Carean ajanvarauksesta tulee tulevaisuudessa tapahtumaan Hyviksen kautta.
 

 

 

Hyviksessä järjestettiin taannoin arvonta, jonka palkintona oli Fujitsun tabletti-tietokone. Voitto arvottiin kaikkien kirjautumiskampanjan aikana Hyvikseen rekisteröityneiden kesken. Potin korjasi kouvolalainen Ulla Liukkonen.

 

Päivi Asikainen (oikealla) on juuri ojentanut palkintotabletin Ulla Liukkoselle. Onnea!

Ulla Liukkonen alkoi käyttää Hyvistä erään toimenpiteen yhteydessä. Hän sanoo olleensa tyytyväinen palvelun kätevyyteen ja helppouteen. Toimenpidettä varten tarvittavat tiedot oli helppo kirjata Hyvikseen ja oli mukavaa, että sen pystyi tekemään kotona! Ulla jatkaa mielellään Hyviksen käyttöä tulevaisuudessa sen toiminnan laajennuttua. Toimenpidetietojen kirjaamisen lisäksi hän on lueskellut jonkin verran Hyviksen monipuolista sisältöä.
     On varmaan ilmiselvää, että Ulla on tyytyväinen voittamaansa tablettiin. Hän kertoo, että voitto sattui juuri sopivasti sillä hän oli suunnitellut tabletin ostamista. Varmasti hauskaa saada palkinto terveydenhuollon palvelujen käytöstä!
    


    

Raikkaat ravintopalvelut

Keittiössä käy melkoinen vilske. On tiistai aamu ja työt on aloitettu jo puoli seitsemältä, aivan kuten muinakin arkipäivinä. Aamut alkavat leipomisella, jotta herkut olisivat Kuusaalla Helmi Cafessa sen avatessa ovensa. Osansa suolaisista ja makeista leivonnaisista saa myös hallintorakennuksen väki. Heille nimittäin tuodaan päivittäin monenlaisia edullisia ja maukkaita leivonnaisia, joita saa ostaa myös kotiin vietäviksi. Ensimmäisen tunnin ajan ''hallintolassa'' arvuutellaankin mitäköhän leivonnaisia tänään on tarjolla; kääretorttua, pullaa, raparperipiirakkaa, mustikkaleivoksia.. ja makean lisäksi on useimmiten myös suolaista; feta-, kinkku-, broileri-, tai kasvispiirakkaa.

raparperipiirakka katosi alta aikayksikön 

Leivonnan kanssa lomittain aletaan jo valmistelemaan lounasta, jota ensimmäiset innokkaat syöjät odottavat tarjoiltavan tasan silloin kun on sovittu. Päivän aikana ruokalassa tarjoillaan lounaan lisäksi toinen ateriakokonaisuus, päivällinen, ja niihin kumpaankin kuuluu pääruoan lisäksi monipuolinen salaattipöytä sekä kahvit. Lounaalla valittavissa on minilounas eli salaatti lisukkeella tai koko lounas. Minilounasta on mahdollista nauttia myös kahvila Onnimannissa. 

Onnimanni on sosiaalipalvelujen alueella sijaitseva kahvila, joka toimii myös pienimuotoisesti kioskina. Myös Onnimanni on avoinna kaikille.  Pääasiassa siellä kuitenkin käyvät sospan asukkaita sekä henkiläökuntaa. Asukkaille kahvila on tärkeä kohtaamispaikka ja jopa retkeen verrattava kokemus. Sisustukseltaan Onnimanni on kuin mikä tahansa tyylikäs ja nykyaikainen kahvila. Tunnelma on seesteinen myös aamupäivän kiireisimpänä aikana, eikä asiakkailla vaikuta olevan kiire mihinkään. Ennen lounasaikaa kahvila hiljenee hetkeksi, mutta silloinkin henkilökunta käy hakemassa take-away -minilounaita tasaiseen tahtiin. Näin kesäaikaan Onnimannissa ei ole tarjolla keittolounasta, mutta muulloin sekin on valittavissa. Enkä ihmettele, että työpäivisin tulee syötyä Onnimannissa tai ruokalassa, sillä ruoka on maittavaa ja melko edullistakin. 

Myös keittiö työllistää kesäisin nuoria. Tänä kesänä siellä työskentelee noin kahden kuukauden jakson ajan kokki-opiskelija Aleksi. Hän aloitti työt reilu viikko sitten ja on tähän mennessä pitänyt työstään. Hygieniaosaamista koskevien säädösten mukaan hän ei kuitenkaan saa osallistua ruoan valmistukseen, ja se harmittaa hiukan. Työtehtävät häneltä eivät silti vaikuta loppuvan, vaan aina on tekemistä.

Onnimannissa on rauhallinen tunnelma

Ravintopalvelut pyrkivät vastaamaan asiakkaiden toiveisiin, ja niimpä palautetta otetaan mielellään vastaan. Esimerkiksi ruokalistasta poistettiin noin vuosi sitten maksapihvit ja niiden tilalle tullut härkä-teriyaki onkin nykyään yksi suosituimmista ruoista. Vajaa viikko sitten ruokalaan saatiin yksinkertainen palaute-automaatti, jota oltiin jo odotettu.

Kaksi päivää ja kotiin!

Vuoden 2014 alussa KOKSissa aloitti toimintansa päivystysosasto. Sen tarkoitus on vähentää vuodepaikkojen käyttöä muilla osastoilla. Sinne hoitoon ohjataan potilaat joiden vaiva voidaan hoitaa lyhyessä ajassa siihen kuntoon, että he voivat kotiutua. Päivystysosasto ei ole sama asia kuin päivystyspoliklinikka eikä se kuulu terveyskeskuspäivystykseen.
     Meno päivystysosastolle kylläkin alkaa päivystyspoliklinalta. Potilaan sinne saapuessa jonkin äkillisen sairauden tai vaivan vuoksi, tehdään hänen hoidon tarpeestaan arvio. Jos osastohoidolle ei ole tarvetta mutta potilasta ei voida vielä kotiuttaa, tuodaan hänet päivystysosastolle. Se on siis ikäänkuin kotiutumisen ja osastolle joutumisen rajapinta.
     Päivystysosastolla hoidetaan potilaan vaivaa tai sairautta ja hänen tilansa kehittymistä tarkkaillaan. Osastolla pyritään siihen, että potilaat ovat hoidossa korkeintaan kaksi vuorokautta. Poikkeuksia joudutaan toki joskus tekemään, jos paikkoja ei ole muualla. Pyrkimys on joka tapauksessa 0-2 vuorokauden hoitoaika.
     Päivittäin osastolla on yhteensä hoidossa karkeasti arvioituna 30-40 potilasta. Aamuisin potilaita on yleensä eniten, kaikki 20 paikkaa voivat olla täynnä. Päivän mittaan he voivat lähteä ja määrä puolittuu, mutta illan myötä paikat alkavat jälleen täyttyä. Määrät kuitenkin vaihtelevat jonkin verran.

    Päivystysosasto toimii entisen syöpäpoliklinikan tiloissa. Syöpähoitoon käytettäviä huoneita on siellä vieläkin, sillä mm. radiojodipotilaiden eristyshuoneita ei voi siirtää. Osastolla siis otetaan syöpäpotilaitakin vastaan. Myös potilaat, jotka käyvät pienemmissä kirurgisissa operaatioissa, kuten umpilisäkkeen poistossa, tulevat ennen ja jälkeen leikkauksen tänne. Uuden Carea-sairaalan myötä päivystysosastolla tulee olemaan täysin omat tilat.

   Kahvihuone on tärkeä paikka :) Päivystysosastolla on kaksi isompaa työntekijöiden huonetta, osastonhoitajan huone, sekä piste jossa sihteerit työskentelevät ja josta on helppo valvoa vastapäätä sijaitsevan tarkkailuhuoneen potilaita. Aika samat jutut siis kuin muillakin osastoilla.

   Carean kesätyöntekijä Tapio tarjoilee aamupalaa päivystysosaston potilaille. Osaston ruokien valmistus ja astioiden pesu tapahtuu sen omassa potilaskeittiössä.

   Osastolla on paljon varastotiloja joista löytyy kaikenlaista perustarviketta, esimerkiksi lääkkeitä, apuvälineitä, alusastioita...

   Vajaan puolenvuoden ajan toimineen päivystysosaston henkilökunta on sopeutunut hyvin. Halukasta hoitohenkilökuntaa haettiin sairaalan eri osastoilta. Päivystysosaston henkilökuntaa ollaan vähennetty alkuperäisestä, joten työntekijöillä on toisinaan melko kiire. 

   Potilaat ovat kuulemma suhtautuneet hyvin uudehkoon osastoon. Liekö syynä syöpäosastoksi suunnitellun osaston pienten huoneiden rauhallisuus. Huoneet ovat myös suht' viihtyisiä, niissä on televisiot ja ikkunoista näkee mukavasti ulos. Myös henkilökunnan mielestä päivystysosasto on mukavan rauhallinen muihin osastoihin verrattuna. Paikka oli minustakin jotenkin seesteisen oloinen!

Puhelinvaihde ennen ja nyt

Monet kymenlaaksolaiset ovat soittaneet Carean puhelinvaihteeseen, ja niinpä kävin tutustumassa vaihteen toimintaan. Samalla sain myös valtavan historia-tietoiskun niin puhelinvaihteen kuin Kuusankosken aluesairaalankin kehityksestä. Selvisi myös, että pitkälti samat työntekijät ovat työskennelleet vaihteella vaikka aiemmin terveydenhuollosta Kymenlaakson alueella vastasivat monet erilliset toimijat.

Puhelinvaihde aloitti toimintansa vuonna 1950-luvulla silloisen Kuusankosken aluesairaalan, nykyisen Pohjois-Kymen sairaalassa tiloissa. Monien mutkien kautta puhelinvaihde kuului vuodesta 2010 alkaen Carean palveluihin. Kun sitten Kuusankosken aluesairaala siirtyi vuonna 2011 Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden hallintaan, niin tammikuussa vuotta myöhemmin (2012) puhelinvaihde muutti Sairaalanmäeltä Sosiaalipalveluiden alueella sijaitsevaan hallintorakennukseen. Kuitenkin fyysistä sijaintia huomattavasti useammin muuttumisen kohteeksi on joutunut vaihteen numero, mikä osaltaan on vaatinut pientä uudelleenopettelua niin asiakkailta kuin puhelinvaihteen työntekijöiltä.

(lähde-URL)

Työntekijöitä eli puhelupalvelusihteerejä on kerrallaan töissä yhdestä kolmeen. Yhteensä heitä on neljä, johon lisätään kesäsijainen sekä yksi, jo tästä ammatista eläköitynyt kiireapulainen. Nämä työntekijät takaavat että kuntayhtymän puheluihin vastataan vuoden jokaisena päivänä ainoastaan joulupäivää lukuun ottamatta. Kokemusta yhdeltäkään työntekijältä ei puutu, sillä työporukan uusin tulokaskin omaa jo 13 vuoden työkokemuksen nykyisen Carean puhelupalvelusihteerinä ja pisimpään työssä toimineella tulee tänä vuonna 30 vuotta täyteen.

Puhelinvaihteen henkilökunta kertoo kiireisimmän ajan olevan maanantai ja tiistai aamuisin. Useimmiten asiakkaat eivät mielellään jää jonoon, vaan soittavat myöhemmin uudelleen. Sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden asiakkaiden lisäksi puhelinvaihdetta käyttää Carean henkilökunta, sillä se on melko nopea keino tavoittaa tarvittava henkilö/osasto/yksikkö. Puhelinvaihteeseen soitetaan monien eri vastuualueiden puheluita, muun muassa laboratorioiden, röntgenien, patologian, välinehuollon, Psykiatrisen sairaalan, sekä keskussairaalan asiakkaat soittavat vaihteeseen, josta heidät yhdistetään haluttuun numeroon. Melko usein myös Pohjois-Kymen sairaalan ja vastikään suljetun neuvonnan asiakkaat erehtyvät soittamaan Carean puhelinvaihteeseen. Myös muutamia tahallisia häiriösoittoja tulee harvakseltaan, mutta henkilökunnan mukaan niiden määrä on vähentynyt aiemmasta. 

kattoikkunoista nauttivat henkilökunnan lisäksi kukkaset

Asiakkaat suuntaa antamassa

Uutta Carea-sairaalaa suunniteltaessa pyritään kuuntelemaan mahdollisimman paljon asiakasta, mikä on järkevää sillä he ovat niitä jotka palveluja käyttävät.
Carea-sairaala hanketta varten on siksi valittu oma asiakasraati. Siihen haettiin jäseniä noin vuosi sitten lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden kautta.
   Raati koostuu 24 jäsenestä, jotka jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne joilla on kokemusta terveydenhuollosta palveluiden käyttäjänä tai omaisen kautta, mutta ei itse alalta. Toiseen ryhmään taas kuuluvat ne jotka ovat työskennelleet alalla ja joilla on kokemusta ammattilaisena. Toisen ryhmän jäsenistä kukaan ei kuitenkaan ole Carean nykyinen työntekijä. 
    Asiakasraadilla on ollut neljä tapaamista vuoden aikana ja heille on myös pidetty seminaari. Tapaamisissa asiakkaille esitellään tehtyjä suunnitelmia ja he saavat ottaa niihin kantaa; kertoa mielipiteensä, ehdottaa muutoksia yms. Myös hyvät ideat otetaan tottakai huomioon ja niitä hyödynnetään suunnittelussa. Asiakasraadilla on kuitenkin rajansa, sillä ammattilaisetkin tarvitsevat toimivat työtavat ja -tilat ja he itse tietävät ja ymmärtävät parhaiten millaiset niiden tulee olla. Asiakasraatilaisten näkemykset ovat siis suuntaa antavia ja niillä suunnitelmista muovataan kaikkia osapuolia ajatellen parhaat.

Työpaikallani vieraili kaksi asiakasraadin jäsentä, jotka kumpikin kuuluivat raadin eri ryhmiin...

     Markku Merovuo kuuluu asiakasraadin toiseen ryhmään, eli terveydenhuollossa työskennelleisiin; hän on toiminut terveyskeskuksen talouspäällikkönä. Markku on myös ollut jonkin verran potilaan asemassa, joten hänellä on asiakkaankin näkökulmaa. Hän halusi asiakasraatiin mukaan vaikuttaakseen ja tuodakseen alalla kokeneen henkilön näkökulman esille. Hän on ottanut osaa kaikkiin asiakasraadin tapaamisiin sekä seminaariin.

     Markku on ollut tyytyvänen Carea-sairaala hankkeen suunnitteluun tähän mennessä. Hänen mielestään on hyvä että uuden sairaalan toiminta suunnitellaan ensin ja vasta sitten sille sopivat tilat.

     Markku pitää itseilmoittautumispisteitä sairaalan auloissa hyvänä menetelmänä ja on tulevaisuudessa valmis käyttämään myös muita moderneja tapoja ilmoittautua hoitoon.

   

    Erkki Hänninen taas kuuluu ensimmäiseen ryhmään, eli niihin joilla on kokemusta terveydenhuollosta potilaana itsensä tai jonkun toisen kautta. Eläkkeellä oleva Kotkan vanhusneuvoston puheenjohtaja halusi asiakasraatiin mukaan tuodakseen oman panoksensa tulevaisuuden sairaalan suunnitteluun sekä jakaa vanhemman ikäluokan näkökulmaa.

    Erkkikin on ottanut osaa kaikkiin asiakasraadin tapaamisiin ja seminaariin.

Hän odottaa uudelta sairaalalta hyvää toimivuutta, etenkin nopeampaa hoitoonpääsyä. Hän on kuitenkin perustyytyväinen nykytilanteeseen.

    Myös Erkki pitää toiminnan suunnittelua ennen tiloja hyvänä ja toimivana ratkaisuna. Hänen mielestään on hienoa, että sairaalan suunnittelee hyvin kokenut arkkitehtitoimisto. 

    Erkki on melko tyytyväinen itseilmoittaumislaitteista pienen totuttelun jälkeen. Hän on valmis hyödyntämään vastaavanlaisia palveluja tulevaisuudessakin, mutta korostaa ettei kaikilla ikäihmisillä ole mahdollisuutta ilmoittautua esimerkiksi netin kautta. Hänen mielestään uusista menetelmistä ja niiden käytöstä olisi hyvä tiedottaa enemmän.

    Markku Merovuo ja Erkki Hänninen pitävät ideointivaiheessa olevaa potilashotellia hyvänä ideana. Potilashotelli tarkoittaa, että potilaiden saapuessa hieman kauempaa KOKSiin he voisivat asua ennen ja jälkeen hoitojakson heille tarkoitetussa hotellissa, mikäli he eivät halua palata kotiin välittömästi. Minustakin tämä kuulostaa kätevältä ja se voisi hyvinkin toimia!

    Kuten näkyy, molemmat jäsenet ovat melko yksimielisiä Carea-sairaala hankkeesta ja sen suunnittelusta. Muutkin asiakasraadin jäsenet ovat luultavasti melko samoilla linjoilla miesten kanssa!

 

   

Puolet vuodesta leirielämää

Kesäisin Careassa järjestään leirejä erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Suurin osa leirien asiakkaista asuu kodeissaan, joten viisipäiväinen leiri on erittäin odotettu vaihtelu arkeen. Leiriläisille tarjotaan monipuolista toimintaa; esimerkiksi tämän kesän ensimmäisellä leirillä nuoret ja aikuiset pääsivät rannalle, leipomaan ja käymään ravintolassa. Muutenkaan leireillä ei ole tekemisen puutetta, sillä aktiiviset leiriläiset saavat mm. pelata lautapelejä, laulaa singstaria ja ulkoilla, jos aikaa suunniteltujen aktiviteettien väliin sattuu jäämään.

vastaanotto leirialueelle oli erityisen lämmin, ja leiriläiset
 tulivat innokkaina esittelemään itsensä

ennen kuin pääsin kyselemään leirinvetäjän töistä, minut haastettiin
 kimble-turnaukseen, joka sitten unohtui kun singstar saatiin toimintaan :)

 Leirien vetäjänä toimii Henna Kuikka, ja hänen tehtäviinsä kuuluu leireillä ohjaajana työskentelyn lisäksi suunnitella leirien ohjelma teemaan sopivaksi sekä huolehtia sen toteuttamisesta. Leirinvetäjä aloittaa valmistelut jo viikkoa ennen leiriohjaajien ja asiakkaiden saapumista, jotta kaikki olisi valmiina heidän saapuessaan. Useimmiten leireillä on 7-10 osallistujaa kerrallaan, jolloin kaikki pääsevät varmasti tekemisiin mukaan.

Henna aloitti Carealla neljä vuotta sitten leiriohjaajana, ja mukavien kokemusten myötä hän hakeutui ohjaajaksi myös seuraavana kesänä, jonka alussa hänet nimitettiin leirinvetäjäksi. Työn kausiluontoisuus sopii Hennalle paremmin kuin hyvin, sillä talvisin hän asuu toisella paikkakunnalla erityisopettaja-opiskelujensa vuoksi. Leirityötä vastaavaa toimintaa talvisin ja keväisin ovat ryhmälomitusviikonloput, joihin leirinvetäjäkin osallistuu niin paljon kuin opiskelujensa ohessa ehtii.  Varsinkin työn vaihtelevuus sekä ihmisläheisyys ovat hänelle mieleen ja myös leiriohjaajat ovat samaa mieltä. Työ on heidän mukaansa palkitsevaa, koska siinä näkee leiriläisten olevan vilpittömästi iloisia kun heille järjestetään mielekästä tekemistä. Itsekin sain kuulla riemunhuudahduksia heti aamulla kun singstar-peli saatiin vihdoin toimimaan!

Leirinvetäjän tehtäviin kuuluu ohjaamisen ja suunnittelun lisäksi hieman välttämättömiä paperitöitä, jotka täytyy hoitaa leirien aikana. Pääosin työ on kuitenkin vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa sekä päiväohjelmien järjestelyjä, kuten uimahalliaikojen ja kuljetusten sopimista. Leirinvetäjä suunnittelee kunkin leirin ohjelman sen teeman mukaan, esimerkiksi 'kesäistä vesielämää' -leireillä käydään uimassa useampaan otteeseen niin uima-altaassa kuin järvessäkin. Muista ohjaajista poiketen leirinvetäjä työskentelee vain päivisin, koska silloin toiminta on aktiivisimmillaan.

Kesän aikana järjestetään kahdeksan leiriä, joista ensimmäinen, 'kesäherkkuja kokaten', alkoi nyt tämän viikon maanataina(9.6.). Työntekijöiden näkökulmasta kesä on ajoittain melko hektinenkin, sillä leireillä tapahtuu koko ajan. Leirit siis tarjoavat vaihtelua myös asuinyksiköissä (ja toki muuallakin) yleensä työskentelevälle henkilökunnalle.

aamutoimien jälkeen leirinvetäjä pitää kaikille yhteisen aamuhetken,
 jossa kerrataan päivän ohjelma ja käynnistetään uusi päivä

jokainen sai valita itselleen mieluisen kappaleen ja laulaa sen yksin tai parin
kanssa, kaikkiin kappaleisiin osallistuttiin vähintään taustalaulajina

Paula Koivuniemen 'kuuntelen Tomppaa' yhdisti eri
sukupolvet ''joraamaan'' yhdessä 

Apua ympäri vuorokauden

Tästä aiheesta taidettiin jo kirjoittaa viime kesänä, mutta tärkeitä asioita on hyvä kerrata...
    Siis, vierailin KOKSin päivystyspoliklinikalla Sirpa Lempiäisen ohjaamana. Hän näytti minulle paikkoja ja kertoi mitä tapahtuu kun potilas saapuu päivystykseen.

 

Aulassa ollessani oltiin potilasta juuri tuomassa hoitoon. En viitsinyt häiritä ambulanssikuskien tärkeää työtä joten otin kuvan vähän kauempaa.

Kun potilas on paikan päällä, kutsutaan paikalle triagehoitaja. Hän tekee potilaan tilasta arvion, jonka perusteella tämä viedään terveyskeskuspäivystykseen tai saamaan vaativampaa sairaanhoitoa päivystyspoliklinikalle. Joskus käy niin hyvin, että potilas voidaan lähettää vain kotiin. Sairaankuljetus voi tehdä tarvittaessa (tai halutessaan) päivystykseen ennakkoilmoituksen potilaasta, jotta hoitajat ja lääkärit osaavat varautua oikein välinein ja toimenpitein. Potilas joka tuotiin paikalle vierailuni aikana ei onneksi tarvinut sen suurempaa hoitoa, joten hänet vietiin lepäämään tarkkailuhuoneeseen.

 

Tänne viedään kiireellistä hoitoa tarvitsevat hätätilapotilaat. Heitä on vuorokaudessa yleensä 1-2. Määrät toki vaihtelevat, joskus potilaita voi olla vuorokauden sisällä jopa kuusi.

 

Sairaankuljetus päättää tapahtumapaikalla potilaan tilan mukaan saako hän tarvitsemaansa hoitoa täällä KOKSissa, vai pitääkö hänet viedä Helsinkiin hoidettavaksi tai johonkin muuhun sairaalaan. Jo pelkästään Helsinkiin on kuitenkin pitkä matka, joten hyvin vakavassa tilassa olevat potilaat hakevat varsinaisen ensiavun täältä ja heidät viedään muualle vasta sen jälkeen. Tällaiset potilaat ovat usein olleet esimerkiksi liikenne- tai putoamisonnettomuudessa tai heillä on jokin pahasti vialla peruselintoiminnoissa.

 

Kun ensiavussa ei ole kovaa kiirettä, on hoitajilla ja muilla työntekijöillä aikaa rentoutua taukohuoneessa kahvitellen ja jutellen, kuten kuvassakin näkyy :)

 

 

Kesäkuun alussa Kotkan terveysasemien päivystys siirtyi KOKSin tiloihin. Se on toiminut täällä pian kaksi viikkoa. Päivystyksen ensimmäinen viikko tänne muuttamisen jälkeen oli haasteellinen, mutta tilanne on alkanut tasaantumaan; tavarat ovat alkaneet löytämään omistajansa ja potilaat tietävät jo paremmin mihin heidän kuuluu mennä. Päivystyksessä hoidetaan akuutit vakavat asiat kuten murtumat, ja ei niin akuutit "rauhallisemmat" asiat, kuten astman hoito ja tutkimukset, hoidetaan terveysasemilla, esimerkiksi Karhulan sairaalassa. Tämä voi olla joskus vähän monimutkaista, mutta tärkeintä on että potilas saa tarvitsemansa hoidon. Kotkan päivystykset tulevat jatkossakin sijaitsemaan KOKSissa, siihen ainakin pyritään.

 

Päivystyspoliklinikalla ja terveyskeskuksen päivystyksessä työskentelevä henkilömäärä on 20 paikkeilla. Toki yöaikaan töissä on vähemmän ihmisiä. Päivystyspoliklinikalla käy päivittäin noin 65 potilasta ja terveyskeskuspäivystyksessä noin 87.

 

Tutustumiskierros päivystyspoliklinikalla antoi paljon selkeämmän kuvan päivystystoiminnasta. Kiva reissu, jälleen kerran!

 

 

 

 

Evakon kautta terveisiin tiloihin

KOKSin lastensairaala oli evakossa yli puolitoista vuotta. Evakon syynä olivat rakennuksesta löytyneet homekasvustot sekä lattiamateriaalista sisäilmaan höyrystyvät kemikaalit. 
      Ensimmäisenä lastensairaalan tiloista poistui lasten vuodeosasto heinäkuussa 2012 päärakennuksen 8. kerrokseen. A-siivessä hoidettiin vanhempia lapsia ja synnystysvuodeosaston keskellä olevaan tilaan sijoitettiin vauvojen teho-osasto.
    Seuraavaksi evakkoon joutunut lasten neurologian osasto sijoitettiin C-taloon, eli sairaalan läheisyydessä sijaitsevaan asuinkerrostaloon. Sen alakerrassa oli aiemmin yhdistelty asuntoja yhdeksi isommaksi tilaksi, jossa toiminta tapahtui. Neurologian osasto ei siis ollut lainkaan päärakennuksessa.
     Viimeisenä sisäilmaongelmia pakoon lähti lastentautien poliklinikka. Sen toiminta siirtyi päärakennuksen 3. ja 4. kerrokseen. 3. kerroksessa sijaitsi muutamia erityisvastaanottoja ja 4. kerroksessa olivat lähes kaikki muut vastaanotot.
     Vaikka evakko hankaloitti työskentelyä, Nina kertoo evakossa olleen myös hyviä puolia. Nimittäin kun vauvojen teho-osasto sijaitsi synnytysvuodeosastolla, äidit pääsivät helposti näkemään vastasyntyneitä lapsiaan. Neurologian osaston toiminta taas hankaloitui evakon vuoksi, sillä sen väistötilat eivät olleet päärakennuksessa. Lasten piti siis siirtyillä jonkin verran aina kokeita tai vastaavaa varten. Poliklinikan toiminta ei hankaloitunut erityisemmin, mutta työskentely oli tottakai erilaista. Tilat muokattiin mahdollisimman samankaltaisiksi mitä ne ovat lastensairaalan puolella, ihan viihtyvyydenkin nimissä. Lapset suhtautuivat evakkoon melko hyvin, ja kun he ovat kovin sairaita he tuskin välittävät paljoa missä heitä hoidetaan.
    Lastensairaala pääsi muuttamaan keväällä 2014 takaisin omiin tiloihinsa. Osaavan henkilökunnan ansiosta takaisin muutto sujui mutkitta ja homma on lähtenyt hyvin käyntiin. Hienoa!

 

Kun osastonhoitaja Nina Paronen oli kertonut minulle lastensairaalan evakosta, lähdimme kierrokselle rakennuksen remontoituihin tiloihin. Sain kuulla monipuolisesti mitä kaikkea lastensairaalan puolella tapahtuu.

 

 

 

Viihtyisä ja värikäs odotustila leluineen ja koristeineen. Alakerrassa on myös akvaario, jonka kalojen uiskentelua lapset voivat katsella odottaessaan hoitoon pääsyä. Sairaalan seinätkin saivat remontissa uutta ilmettä; koko porraskäytävä on maalattu!

 

Tässä huoneessa lapsipotilaat mitataan ja punnitaan aina ennen hoitoon menoa.

 

 

 

Kun puhutaan vuodeosastosta, mieleen tulevat heti sängyissä makaavat potilaat joille annetaan lääkkeitä. Se tarkoittaa kuitenkin lastensairaalan puolella myös kaikenlaista tekemistä, esimerkiksi leikkimistä lapsen kanssa. Olen aika varma, että lapsetkin pitävät enemmän tällaisesta hoidosta...

 

 

Vauvojen teho-osaston sänkyjä, joista hoitajien on helppo tarkkailla vauvoja. Liikutettavaa keskoskaappia käytetään jos ennenaikaisesti syntyneen vauvan on mentävä hoitoon johonkin toiseen sairaalaan. KOKSissa syntyneet vauvat pyritään kuitenkin aina hoitamaan paikan päällä.

 

 

Lastensairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluu 35-40 henkilöä sijaiset mukaan lukien. Kaiken kaikkiaan henkilökuntaa on 50-60 henkilön verran. Sairaalassa on mm. yleispediatrista vastaanottotoimintaa, erityistä vastaanottotoimintaa kuten astma- ja diabetespoliklinikat sekä ravitsemusterapeutin vastaanottotoimintaa. Lastentautien vuodeosastolla hoidetaan kaikki alle 16-vuotiaat sairaalahoitoa tarvitsevat lapset. Lasten neurologian osaston toiminta on päivätoimintaa, joten siellä ei ole varsinaisia vuodepaikkoja. Hoito suoritetaan 3-5 päivää kestävissä hoitojaksoissa.

 

Pidin kovasti tutustumisesta lastensairaalaan. Kiitokset Ninalle ja kaikille muillekin!