Veren matkaa laboratoriossa

 Monet meistä ovat käynneet varmasti joskus verikokeissa ja tämä pöytä on silloin tuttu näky näytteenotto-huoneesta...

... mutta tietääkö kukaan minne veri tästä pöydältä joutuu ja mitä sille tapahtuu?

Itsekin olen käynnyt kerran jos toisenkin verikokeissa ja yllä oleva pöytä on tuttu. Sen enempää en tiennytkään. Ei ollut mitään mielikuvaa eriväristen ja -kokoisten koeputkien tarkoituksesta tai siitä mitä bioanalyytikot näille putkille tekevät. Tutustuminen heidän ammattiinsa avasi paljon.

Lähdin erään työntekijän mukaan aamukierrolle, mikä on jokapäiväinen rutiini. Kiersimme ottamassa näytteitä vuodeosastolla olevilta sekä leikkaukseen meneviltä potilailta.

aamukierroksella mukana olleen kärrin sisältöä

Kun aamukierros oli tehty, palattiin labraan ja jokainen siirtyi omalle työpisteelleen. Oli mm. erottelussa olevia, hematologiselle puolelle siirtyneitä ja cobas-koneen äärellä työskenteleviä. Työnkuvat vaihtelevat suurimmalla osalla työntekijöistä päivittäin, joten jokaisen laitteen toiminta täytyy hallita. Yöllä labrassa on päivystys, työntekijöitä on tällöin vain yksi. Hänen siis täytyy todellakin pystyä työskentelemään millä vain työpisteellä tarpeen vaatiessa.

Koeputkien korkkien värit tulevat tärkeiksi, kun näytteitä aletaan jakaa omiin pisteisiinsä. Niiden avulla työntekijät tietävät minne ne kuuluvat. Putkeen liimataan viivakoodi jo näytteenoton yhteydessä ja se kulkee putkessa koko sen "kiertokulun" ajan. Sen avulla koneet tietävät mitä kokeita näytteelle täytyy tehdä.

Osa näytteistä siirtyy työhuoneeseen, jossa tehdään ristikokeita, selvitetään veriryhmiä ja etsitään vasta-aineita. Keskussairaalan verivarastot ovat myös tässä huoneessa.

osa verivaraston veripusseista

vastasyntyneen lapsen veriryhmän selvittämistä

 Oli kiinnostavaa nähdä kuinka veriryhmä selvitettiin vastasyntyneelle lapselle. Yllä olevan kortin avulla kone lukee näytteen tuloksen ja sen jälkeen hoitaja kirjaa sen ylös niin tietokoneelle kuin paperillekin. Jotta virheet varmasti vältetään, toinen hoitaja vielä tarkistaa veriryhmät ennenkuin ne lähetetään eteenpäin.

Loput näytteistä kuljetetaan erotteluhuoneeseen. Siellä koeputket järjestetään ja kuljetetaan niiden omille pisteille. Osa näytteistä käy vielä sentrifuugissa, jonka avulla veren eri osat eritellään.

koeputkia valmiina COBAS-koneeseen

COBAS on kone, jonka läpi näytteet kulkevat. Kierroksen aikana kone itsenäisesti tekee näytteille kaikki viivakoodistaan lukemansa tutkimukset ja kun tulokset on saatu, siirtyvät ne tietokoneelle.

koeputkia täynnä olevat telineet asetetaan koneeseen

ja sitten ne lähtevät matkalleen...

tässä näytteille tehdään niiden tarvitsemat kokeet

Vaikka koneet toimivatkin automaattisesti, tarvitsee näytteiden tuloksia tarkkailla. Sitä varten yksi työntekijä aina varmistaa tietokoneelta , että kaikistä näytteistä on saatu tulokset ennenkuin ne voidaan hävittää.

tuloksien tarkkailuun käytettävä tietokone

Osa näytteistä viedään hematologiselle puolelle, jossa tutkitaan mm. verenkuvaa. Sielläkin on koneita, jotka tekevät näytteistä tutkimukset automaattisesti, mutta osastolla kuitenkin esim. luuydinnäytteiden värjäys tehdään käsin.

näytteitä värjäytymässä

Verikokeissa käynti on yksinkertaista; yksi pistos käteen ja muutama putkilo verta. Tuloksien saanti taas on monen mutkan takana ja alusta saakka täytyy olla tarkkana. Näytteellä ei tee mitään, jos se on otettu huonosti, laitettu väärään koeputkeen tai koeputkesta puuttuu viivakoodi.

Käynti muistutti taas kuinka paljon sairaalassa tapahtuu meidän potilaiden silmien takana. Ja seuraavalla kerralla verikokeisiin mennessä tietääpä ainakin minne se veri siitä pöydältä lähtee.