Vakavaa sairautta ei tarvitse sairastaa vakavasti

Eilinen tutustuminen syöpätautien ja sädehoidon osastolle oli vaikuttava. Se herätti paljon ajatuksia ja ajattelin esitellä osastoa ikäänkuin olisin itse potilas.

"Minusta laitettiin lähete syöpätautien poliklinikalle, kun syöpä oli todettu ja sen hoito aloitettu. Alkujärkytys sairaudesta hellittää pikkuhiljaa ja olo oli toiveikas, jollakin tapaa odottava, kun kutsu poliklinikan lääkärin vastaanotolle tuli. Hän selitti hoitomahdollisuuksista ja esitti suunnitelman hoidonkulusta. Potilaallahan on aina itsemääräämisoikeus, mutta osaavaan lääkäriin oli helppo luottaa ja hoidosta päästiin yhteisymmärrykseen. Sovittiin yhdistelmähoidosta, jossa ensin annetaan solunsalpaajia ja niiden jälkeen aloitetaan sädehoito. Kysellä lääkäriltä sai ja asioita läpikäytiin niin kauan ettei epäselvyyksiä jäännyt. Käynti jätti mielen positiiviseksi, tällä osastolla ei vain keskitytä hoitoon ja sen suorittamiseen vaan myös itse potilaaseen ja hänen tarpeisiinsa.

Tässä huoneessa solunsalpaajia annetaan suonensisäisesti tietyin aikavälein, joka on tietysti potilaskohtainen. Ensin käsi laitetaan lämmittävän "peiton" alle ja hoitaja tarjoaa mehuta tai vettä. Hetken päästä kanyyli tullaan laittamaan käteen, kun verisuonet ovat nousseet pinnalle ja suoneen aletaan tiputtamaan ensin sokeri-/ suolaliuosta. Solunsalpaajat ja muut tarvittavat lääkkeet on annosteltu juuri minulle oikeiksi ja istuskelen sitten milloin katsoen telkkaria, lehteä lukien tai jutellen muille ja odottelen, että tiputus on ohi.

Solunsalpaajat tarvitsevat erityistarkkailua (esim. allergisten reaktioiden varalta) ja silloin ne saadaan tässä huoneessa, jossa hoito toimii muuten samalla tavoin. Molemmissa huoneissa sairaanhoitajat ovat kokoajan läsnä ja meitä potilaita varten.

Kun solunsalpaajahoitojakso on ohi, sain kutsun CT-kuvaukseen. Sen avulla fyysikko ja lääkäri määrittelivät sädehoidon etenemisen; mihin kohtaan säteily kohdistetaan ja missä määrin säteilyä annetaan. Asento, jossa kuvaus ja myöhemmin sädehoito tehdään, oli saatava rennoksi ja telineiden avulla varmistettiin, että se pysyisi joka kerta samanlaisena. Hoitaja myös tatuoi ihooni ns. "nollapisteen" suunnilleen hoitoalueen keskelle helpottamaan kohdistamista koko hoitoajaksi. Kuvauksen jälkeen juteltiin sädehoitoasiota hoitajan kanssa ja käytiin läpi kuinka hoitoani jatketaan. Hoitaja vastasi mieltäni askarruttaviin kysymyksiin, kysyi vointiani ja antoi ohjeita.

CT-kuvauslaite ja jalkatelineet

Kuvauksesta saatujen leikkeitten avulla lääkäri piirtää kohteen johon sädehoitoa annetaan ja sitten alkaa fyysikon työ. Hän määrittelee säteilyn määrän ja laadun sekä rajaa kohteen johon säteily annetaan. Samalla huomioon täytyy ottaa terve kudos ja syöpäkasvaimen vieressä olevat elimet. Se kuinka paljon näihin osiin saa mennä säteilyä ja kuinka hyvin alue pystytään rajaamaan pelkästään kasvaimen kohdalle välttäen mahdollisimman hyvin sivuvaikutukset.

fyysikko määrittää sädehoidon aluetta

Kun lääkäri ja fyysikko yhdessä saivat sädehoidon suunitelman valmiiksi, alkoi sädehoitojakso. Sädehoitoa annetaan joka arkipäivä. Hoitojakson pituus ja hoidon kerta-aika riippuu tietysti syövän laadusta ja hoitosuunnitelmasta. Ensimmäisillä kerroilla odotushuoneen nurkassa yksin istuminen tuntui parhaalta, mutta hoitojen edetessä muut potilaat tulevat tutuksi ja heistä sai helposti juttuseuraa ja vertaistukea.

Hoitajat kutsuvat nimellä hoitoon ja henkilöllisyyden varmistamiseksi heillä on myös valokuva minusta tietojeni yhteydessä, jotta sekaantumiset pystyttäisiin estämään. Huoneeseen mentäessä asento haetaan taas samaksi telineiden avulla ja samalla kuulumiset vaihdetaan hoitajan kanssa. Konekuvauksen avulla he vielä kohdentavat hoitopisteet varmasti oikeisiin kohtiin, jonka jälkeen sädehoitokone käynnistetään.

sädehoitokone ja rintateline

ohjelmointitietokone ja kamerat

Sädehoitojakson loputtua on vielä lääkärin vastaanotto, jossa tarkistettiin hoidon vaikutukset ja sovittiin jatkosta. Yleensä kontrollikäynnit tapahtuvat omassa terveyskeskuksessa. Toipumismatka on pitkä, mutta matkan varrella yksin ei jätetä ja hoitajat sekä lääkärit ovat aina auttamassa, kun apua tarvitsee."

Tällaisen kuvan minä sain, kuinka syöpähoito toimii Carean syöpätautien ja sädehoidon osastolla. Osastolla oli iloinen ja postiviinen meininki, vaikka tietysti potilaisiin suhtaudutaan yksilöllisesti ja arvostavasti. Hoitajat korostivatkin ettei heillä vakavaa sairautta tarvitse silti sairastaa liian vakavasti.